Nuoret kirjoittavat kaupunkia -näyttely: Kummallisuuksien kaupunki
8.-14.11.2021
Sanataideyhdistys Yöstäjä on koonnut 9–18-vuotiaiden sanataideoppilaiden teksteistä näyttelyn, jonka teemana on tänä vuonna ”Kummallisuuksien kaupunki”. Nuoret kirjoittavat kaupunkia -näyttely nostaa vuosittain esiin lasten ja nuorten tekijyyttä ja sanataideharrastusta sekä elävöittää kaupunkitilaa.
Näyttelyn tekstejä löydät tänä vuonna Patosillalta, Pikku Kakkosen puistosta, Tammerin puistosta, Kehräsaaren sillalta, pääkirjasto Metsosta, Monitoimitalo 13:sta sekä Sampolasta.
Näyttelypaikoilta löydät esimerkiksi Kummallisuuksien kaupungin uutisia, järjestyssääntöjä, puolueiden esittelyjä, paikallisen työväenopiston kurssikuvauksia sekä kaupungin asukkaiden treffi-ilmoituksia.
Näyttely koostuu Tampereen seudun työväenopiston lasten ja nuorten sanataidekoulun oppilaiden teksteistä. Näyttelyssä ovat mukana sanataideryhmät Rapina (9–11-vuotiaat), Sihinä (9–11-vuotiaat), Supina (12–14-vuotiaat) ja Kuiske (15–17-vuotiaat).
Kaikkiin näyttelykiinnityksiin on Tampereen kaupungin lupa.
MATKAOPAS KUMMALLISUUKSIEN KAUPUNKIIN: JOHDANTO
Kummallisuuksien kaupunki on paikka, johon harva turisti eksyy. Siitä syystä matkaopas tähän erikoisen eksoottiseen kaupunkiin on mitä tarpeellisin!
Kaupunki perustettiin 1643 (ajanlasku kaupungin oma) korkean vuoren huipulle. Sen perustajajoukko pakeni vuorelle 1600-luvun noita- ja ankkavainoja. Vuorelle saavuttuaan he alkoivat käydä kauppaa siellä asuvien violettien tiikereiden kanssa, jotka olivat kaupungin alkuperäisasukkaita. Hiljalleen asutus levisi myös vuoren alatasanteille, jossa ilma oli kylmempää kuin vuoren kuumalla huipulla. Perustajat joutuivat kohtaamaan monenlaisia vastoinkäymisiä, sillä vuoren maaperä on sekoitus mutaa, limaa ja pölyä, ja kaupungissa syntyy usein mutavyöryjä. Etenkin ylätasanteiden kuuma ilma tekee mudan juoksevaksi. Ongelmia aiheuttivat myös toiset alkuperäisasukkaat, mittarimadot. Kun valloittajat saapuivat vuorelle, käytiin mittarimatojen kanssa verinen taistelu Värikadulla, jossa nykyisin sijaitsee Kalmaliman taistelun muistomerkki. Muistomerkki on tunnettu turistinähtävyys, ja Värikadun rakennusten seinistä voi yhä löytää paikallisten aseiden, taikavartaiden, jälkiä.
Kaupungin tunnetuin nähtävyys lienee kuitenkin keskustassa sijaitseva valtava hattaratehdas. Tehtaan savupiipusta tuprahtelee pinkkejä hattarapilviä, jotka ovat kuorruttaneet jopa kaupungin kasvit märällä sokerikuorrutteella. Jos katsoo tarkkaan, voi nähdä jopa osan kasveista aivastelevan, sillä monet kasvilajeista eivät pidä sokerista (osa kasveista tosin voi syödä hattaraa).
Kummallisuuksien kaupungin yleisimpiä rakennuksia ovat matalat mutta kestävät, limasta ja pölystä tehdyt talot. Kaupungin pääkadulla, Värikadulla, on myös kerrostaloja, jotka vaihtavat väriään sään mukaan. Värikadun varrelta löytyy suurin osa kaupungin kaupoista ja ravintoloista. Turistin on kuitenkin hyvä varautua kaupungilla käydessään lievään hajuhaittaan, sillä kaupungissa haisee aina mädiltä kananmunilta. Hajun kerrotaan tulevan kuolleista kanoista, joita tarinan mukaan on edelleen hautautuneena kaupungin viemäriverkostoon.
Kulkuneuvoina kaupungissa toimivat esimerkiksi lentävät autot, yksisarvisten vetämät vaunut sekä leijutuspulveri, jota saa ilmaiseksi kaupasta. Yksisarvisvaunut tosin ovat ensisijaisesti kuninkaallisten käytössä, joten turistin tulee varautua maksamaan maltaita niiden käytöstä.
Väestönsä ansiosta Kummallisuuksien kaupunki on täysin ainutlaatuinen, sillä sen väestörakenne on moninainen ja historiallisesti kiehtova. Väestö koostuu sekä vuoren alkuperäisasukkaista että vuorelle aikoinaan paenneiden ankkojen ja noitien jälkeläisistä. Etnistä moninaisuutta lisäävät muun muassa kentaurit sekä peikot, joita kutsutaan maailman kauneimmiksi lajissaan.
Kummallisuuksien kaupunki on luokkayhteiskunta, jossa tiettyyn säätyyn synnytään. Kaupungin hallitsevan luokan muodostavat kuninkaalliset ankat, jotka hallitsevat kaupunkia upeasta kuninkaanlinnasta käsin. Monet muut kaupungin asukkaat toimivat kuninkaallisen suvun palvelijoina: esimerkiksi violetit tiikerit työskentelevät vartijoina, ja kauniit peikot toimivat renkeinä linnan yksisarvistalleilla, sillä he ovat ainoita, jotka pystyvät käsittelemään yksisarvisia. Kaupungin alimpaan kastiin kuuluvat jopa viisimetrisiksi kasvavat alkuperäisasukkaat, mittarimadot, joiden asema on poliittisesti hyvin kyseenalainen. Mittarimadot eivät voi omistaa juuri mitään, ja heitä käytetään usein työvoimana fyysisissä tehtävissä. Toisinaan käy jopa niin, että mittarimatoja syytetään kaupungin toistuvista mutavyöryistä, ja tämä aihe onkin eräänlainen poliittinen “kuuma peruna” kaupungissa.
Yksi merkittävä väestöryhmä on noitien yhteisö, joka asuu etenkin Omenakylä-nimisessä kaupunginosassa. Omenakylä on tunnettu somista pikku taloistaan ja kukkivista omenapuistaan.
Kummallisuuksien kaupungissa riittää tekemistä uteliaalle turistille. Turistin kannattaa suunnata erityisesti kaupungin itäpuolelle, jossa sijaitsee muun muassa kuninkaallisten ankkojen linna ja Omenakylä. Linnan pihassa on paljon nähtävää, kuten komeita paviljonkeja ja yksisarvistalli. Kentaurien estehyppykisat ovat koko kaupunkia yhdistävä tapahtuma, jota ei kannata jättää väliin! Kaupungista löytyy myös suuri urheilukenttä, jossa järjestetään muita suurtapahtumia ja urheilukisoja.
Tervetuloa siis nauttimaan Kummallisuuksien kaupungin ainutlaatuisesta tunnelmasta!
Sanataideryhmät Sihinä, Rapina, Supina ja Kuiske
Tampereen lasten ja nuorten sanataidekoulu
TODELLINEN PEITTELEMÄTÖN HISTORIA (EI KERROTA TURISTEILLE)
Tämä tutkimus perustuu osin velho Hämmennys von Kummastuksen julkaisemattomaan paljastuskirjaan ja muihin asiakirjoihin, joiden alkuperää ei tiedetä.
Kaupunki perustettiin 1643 (ajanlasku kaupungin oma). Sen perustajajoukko pakeni vuorelle 1600-luvun noita- ja ankkavainoja. Vuorelle saavuttuaan he tekivät sopimuksen vuorella asuvien violettien tiikereiden kanssa, jotka olivat kaupungin alkuperäisasukkaita. Sopimuksen mukaan violetit tiikerit saivat suojelua vastaan kanoja. Uhrikanat säilöttiin kaupungin viemäriverkostoon, jossa ne ovat edelleen. Tästä johtuu kuvottava mätien kananmunien haju, joka leijailee kaupungissa. Paikalliset kanat alkoivat kapinoida systeemiä vastaan, ja näin syntyi Kanamafia.
Kanamafian toiminnan seurauksena sopimus lopetettiin, ja kanojen sijaan tiikerit saivat palkkioksi osan kaupungissa vierailevien turistien sieluista. Tämä käytäntö on voimassa tänäkin päivänä.
Kaupungin toisia alkuperäisasukkaita olivat luolassa asuneet mittarimadot. Kun valloittajat saapuivat vuorelle, käytiin mittarimatojen kanssa verinen taistelu luolissa. Turisteille kerrotaan tarinaa, että kuuluisa taistelu käytiinkin Värikadulla, ja siellä on kaupungin tunnettu nähtävyys: Kalmaliman taistelun muistomerkki. Tämä muistomerkki on vain hämäystä, joka on viety niin pitkälle, että rakennusten seiniin on lavastettu taikavartaiden (paikallisten aseiden) jälkiä.
Velho Hämmennys von Kummastus saapui kaupunkiin vuonna 1968, sillä häntä kiehtoi totuus kaupungista, jota niin itsepintaisesti salailtiin. Hän halusi tehdä jättipaljastuksen kaupungin todellisesta luonteesta, mutta hän tajusi, että hän itse hyötyisi enemmän siitä, että liittyy mukaan salailuun. Hän päätti loihtia kaupunkia hallitsevat kuninkaalliset pääankat, mutta todellisuudessa hän itse hallitsi kaupunkia varjoista. Vielä tänä päivänäkin velho hoitelee sielukauppaa ja suhteita ihmismaailmaan eli hankkii maksuvälineitä noitien kauppaan.
Vuonna 1976 kaupunkiin saapui kaikessa hiljaisuudessa velhon täti Margareetta, joka perusti kaupunkiin kuuluisan Hattaratehtaan. Todellisuudessa hattaratehtaassa tehdäänkin hattaran sijaan salaisia kokeita vuorivuohilla. Oikeastaan vuorivuohikokeetkin ovat ennen kaikkea peiteoperaatio, jonka varjossa tehdään jotain vielä kummallisempaa ja karmeampaa, mitä ei olla vielä saatu selville. Osa kansasta kapinoi tehdasta vastaan, sillä se aiheuttaa kaupunkiin ilmastokriisin.
Kummallisuuksien kaupunki näyttää päällisin puolin suloiselta ja viattomalta, mutta se kätkee sisäänsä paljon korruptiota ja rikollisuutta. Suositussa turistikaupungissa vierailevat turistit ohjataan kaupungin ainoasta hotellista kaupungin suloisimpaan kaupunginosaan, Omenakylään, joka on tunnettu somista pikku taloistaan ja kukkivista omenapuistaan. Kaupunginosa on kuitenkin kaikkea muuta kuin suloinen. Siellä asuu erityisesti noitia, jotka vihaavat ihmisiä, ja siksi maksuvälineenä käytetään ihmisten sieluja. Noidat myös varastavat sieluja käyttämällä apunaan sieluja ryövääviä erityisviulisteja. Soiton lumoamat turistit antavat viulisteille rahansa ja niiden mukana kulkeutuvat myös heidän sielunsa.
Vuoren sisällä on maanalaisia tunneleita, joita alamaailman asukit käyttävät kulkureitteinään. Tunnelin suu on vanhassa hattaratehtaassa, jossa tehdään kemiallisia kokeita, ja tunnelit johtavat suureen luolaan kaupungin laidalle.
Kaupungin ikiaikainen kapinallinen, Kanamafia, on edelleen toiminnassa, vaikka saavuttikin aikoja sitten alkuperäisen tavoitteensa. Kanamafian päämaja sijaitsee tietojemme mukaan hylätyssä talossa vuoren korkeimmalla huipulla. Kaikki kaupungin kanat eivät suinkaan kuulu mafiaan, mutta kukaan ei varmasti tiedä, ketkä kuuluvat ja ketkä eivät. Ilmassa on siis epäluuloa.
Sanataideryhmä Supina 13-15 –vuotiaille
Tampereen lasten ja nuorten sanataidekoulu